Niin yksin?

Kuulin taannoin jutun, jossa keski-ikäinen naisihminen kummasteli ystävättärensä tapaa samoilla metsässä. ”Minä en kyllä uskaltaisi mennä metsään yksin. Siellähän voi tulla mieleen ihan mitä vain!”, hän sanoi.

Yksinäisyys on kahtalainen laji, melkein yhtä monisyinen kuin vanheneminen. Kirjoitin kolme vuotta sitten runonpätkän soolokeikkailusta. Syy siihen syntyi, kun monet tuttavani ihmettelivät, eikö sellainen ole hirvittävän yksinäistä. Harva edes tuntui odottavan vastaustani, kysymys sisälsi vastauksen: se on yksinäistä, ja siksi hirvittävää, vastenmielistä. Ikään kuin joukon osana oleminen onnellistaisi ihmisen takuuvarmasti. Aikuisuuteen asti ehtineet tietävät, ettei sellainen pidä paikkaansa. Jotkut lapsetkin tietävät sen.

Maan kiertäminen yksin ei ole parempaa tai huonompaa kuin saman työn tekeminen yhtyeen jäsenenä, se on vain erilaista.

Kyse on samanlainen kuin ”paskaduunin” käsite. En koe, että mikään elämäni aikana kohdalle osunut työ olisi ollut paskaduunia, mutta joka ikisessä työssä on kyllä ollut paskamaisia jaksoja; hetkiä, joina työ maistuu paskalta.

Laumansa hylkäämä taipuu onnettomuuteen, hänelle yksin jääminen on vaikea pala. Totutusta luopuminen, omanarvontunnon kolaukset ja elämän laintaulujen epäselvyys aikaansaavat sotkun, jonka setviminen saattaa nakertaa ihmistä sisältä käsin.

Itse yksinäisyytensä valinnut ei välttämättä kärsi tilanteestaan  – etenkin jos sille määrittyy jokin ajanjakso, jonka jälkeen voi taas palata muiden kaltaistensa pariin. Yksinäisyys voi olla hänelle sitä paljonpuhuttua laatuaikaa, elämän luksusta.

”Niin yksin?” alkaa yhdestä yksinäisyyttä peräänkuuluttavasta prosessista, laulunteosta. Yritin saada sävelkielen soimaan niin että tekemisen polveilevuus, onnistumisten ja epäonnistumisten ristiriitaisuus soisi siinä niin kuin koen sen tekevän itse elämässäkin. Siinä onkin haastetta yhdelle miehelle. Ja juuri siitä on kyse.

”Säveltäjä tahtoi säveltää ja laittaa lauseet niin,

että lopputulos soisi kunniaa myös taivaisiin…”

( ”Niin yksin?” on Uskon kappale numero kymmenen. )

Lukijoiden kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *