Hyvät sivujen selaajat.
Vielä on kuluvalle vuodelle keikkailua jäljellä. Alla niin perustietoja kuin myös linkkejä tarkempia selontekoja sisältäviin sivustoihin.
_____
2. 11. VANTAA, Vantaan viihdeorkesterin solistin pesti. Toisena laulajana Timo Aulis Rautiainen.
http://www.vantaapops.fi/index2.php?m=2&consert=1&consert_id=73
_____
10. 11. HELSINKI, Ruuskanen – Railio -klubi; kyseisen kaksikon vieraana. Kuorosovituksia ja muutakin poikkeusinformaatiota.
http://fi-fi.facebook.com/event.php?eid=234514546596046
_____
22. 11. HELSINKI, ”Tarinakertojat” -klubi. Nymanin Marzi, Nykäsen Anssi ja kumppanit soittavat, minä laulan.
http://www.tiketti.fi/tapahtuma/12766
_____
26. 11. JYVÄSKYLÄ, Kuokkalan kirkko. Kirkkokonsertti, luonnollisesti. Soolokeikka.
http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/alueseurakunnat/kuokkala/nuoret_aikuiset/tapahtumia/
_____
7. 12. ESPOO, Sellosali: allekirjoittaneen ja Äänioikeuden keikka. Ohessa pari linkkiä viimekertaiselta keikalta (Huvilateltta, syyskuu 2011).
Jarkko heyyy, seinäjoelle.warttibaari odottaa sua 🙂
Heta.
”Rentous” ei liene ensimmäinen termi joka nousee mieleen suomalaisista kirkkotilaisuuksista.
Kuokkalan sessio oli silti hyvin rentoutunut, jos minulta kysytään. Tähänastisista rennoin kirkkokäynti, ja muutenkin mieleenpainuva ilta.
Suuurenmoiset kiitokset ihanasta kirkkokonsertista Jyväskylässä!
Yleisönä me ei taidettu olla mitään rennointa mahdollista, mutta sinä vedit loistavasti ja omalta kannaltani voin sanoa että kannatti odottaa ja matkustaa suomen halki. Taisinkin olla yhtä hymyä koko tyttö koko. Ensimmäinen sinun pitämä keikka jossa olin, enkä aio jättää viimeiseksi! Teit vaikutuksen live-esiintyjänä, erinomaista työtä ja kiitän siitä.
Terve Jarkko!
Onpas harmillista, ettet ole näinkään lähiaikoina Turkuun. Itse olen vähän kärsimätöntä sorttia ja olisi todella kiva tietää, että onko suunnitelmissa tulla tännepäin joskus vielä tämän vuoden puolella?
Taitaa olla jokin taika näissä Jarkon Jyvässeudun keikoissa, tai ainakin niiden ajoituksissa.. Viimeksi keväällä olin Hollannissa työharjoittelussa, tällä kertaa isoäidin saatto viimeiselle matkalle osuu samalle päivälle tuon Kuokkalan kirkon keikan kanssa… Ei voi kuin voivotella, ehkä keväällä sitten…
Kiitoksia Vantaan keikasta, ehkäpä Jyväskylässä nähdään, ehkäpä. Voimia syksyyn, Jarkkoseni!
Knvb:
Se oli kolmas kerta ”sinfoniaorkesteri ja laulaja(kitaristi)t” -mallinnuksella, ja tuntui onnistuneimmalta.
Kiitos Teille.
Täytyy tulla ihan kiittämään loistavasta vedosta Vantaalla. Oikein oli mahtipontista!
Kiitos vastauksesta. Kriittisyyteni kumpuaa siitä, että hyvän näkeminen ja kokeminen niin itsessäni kuin yleisesti ei ole ainakaan minulle ollut, eikä edelleenkään ole itsestäänselvää – ja siksi peräänkuulutan niitä eväitä, joilla hyvän voimasta saisi kosketuksen. Kirkon maailman- ja ihmiskuvasta en ole henkisiä ja eettisiä eväitä saanut. Se on henkilökohtainen kokemus, jollakulla varmaankin toisenlainen. Mutta tottakai kirkon piirissä on ihmisiä, jotka ovat hyviä ja ylipäänsä ihmiset, katsomukseen katsomatta etsivät elämän evästä. Eli näillä eväillä eteenpäin.
P,
et ymmärtänyt yskää. Ei se mitään, sillä kommentissasi oli kohta, joka oikeastaan summaa oman näkökulmani kirkossa soittamiseen. Se kuuluu: ”en halua keuhkota sen enempää vaan etsiä (sitä) tasapainoa, sekä inhimillistä maailman- ja ihmiskuvaa.”
Kun kesällä 2010 Oulun keikkani jälkeen tapasin delegaation, jonka asiana oli kysyä minua soittamaan Herättäjäjuhlille, oli lauseensa suunnilleen se, että niin heitä kuin minua mietityttävät asiat ja teemat ovat usein samoja.
Jos siltä pohjalta voidaan rakentaa keskustelua siitä, miten toimia täällä maan päällä, se riittää minulle.
Tervehdys,
ollakseni rehellinen, en ymmärrä yskää, lienee kroonista omalla kohdallani. Tai ehkä vertauskuviin turvautuen:toinen keuhko opettelee ymmärtämään ja allekirjoittaa suvaitsevaisuuden, ihmisten kunnioittamisen riippumatta asioista ja että hyviä asioita tapahtuu monella suunnalla, niistä oppien. Toinen keuhko taas aavistelee passiivisen vastarinnan olevan keino edistää asioita kirkonkin suhteen ja miettii, missä on raja, ettei vaikuttaminen muutu vaikutetuksi tulemiseksi.Siis että elävä sana ja voima hyvinkin kelpaa kirkollekin tässä ajassa varsinkin, mutta masentavat ja epäloogiset perusdogmit työnnetään sitten lapsille jo kättelyssä tässä yhteiskunnassamme.Se yskittää.Mutta en halua keuhkota sen enempää vaan etsiä sitä tasapainoa, sekä inhimillistä maailman- ja ihmiskuvaa. Tämä mietityttää ja se on hyvä se.
Aapo:
olisi jonkinmoinen ihme jollen palaisi Tampereelle lähikuukausina, mutta tänä vuonna se ei taida tapahtua. Hämettä syvemmin ruopaten taas 2012,
t. Jarkko.
No voihan hitsi, toivoin Tampereelle keikkaa, mutta aina ei onnista.
P. hyvä.
Jos kirkot kokevat että olen sopiva esiintyjä tilaisuuksiinsa, se edustaa oikeastaan hyvinkin keskustelevaa
lähtökohtaa. Ymmärtänet yskän?
Hei,
ihan heräsi mielenkiinto rohjeta kysyä, mikä saa sinut esiintymään kirkoissa, (jos ei lasketa hyväksi syyksi sitä seikkaa, että yleisö on todennäköisesti enempi selvinpäin ja kuuntelupäällä… ) kun/jos ei allekirjoita ko. instituution arvoja ja arvottomuuksia?? Ilmeisesti tämä tuleva kirkkokeikka on hyväntekeväisyyden hyväksi, mutta sitä jäin vain tuumailemaan, että miltä mahtaa tuntua esiintyä ko. tahon suojissa. Herättääkö se sen kummempia ajatuksia?
Hyvää syksyn jatkoa!