http://areena.yle.fi/video/1321216194048
Ylläoleva osoite johtaa eilisiltaisen “Suojele minua!” -ohjelman pariin. Kyseisen sarjan toisella tuotantokaudella teen lauluja suojelukohteista.
Yle Teema esittää sarjaa seuraavien viiden viikon ajan, aina sunnuntai-iltaisin kello 21.00 alkaen. Jokaisessa osassa pyrin räätälöimään (mahdollisimman hyvän) laulun. Nyt ei uuden musiikin piiriin pääsemiseksi tarvitse nähdä vaivaa, kun pelkkä napinpainallus riittää.
Lähetä:
Pirhana, (ilmeisesti) ensimmäinen osa meni sivusuun, mutta toiseen osaan pääsin mukaan.
Oikein hieno laulu oli tämä Röykän sairaalasta kertova. Ikävä tarina, mutta jonkin sekin on kerrottava. En tiedä miten ajauduit mukaan ohjelmaan, mutta hyvä että ajauduit!
Huomiseen, eli Kuokkalan kirkkoon.
Hieno biisi syntyi Oulun kivikukossa. Julkaistaanko näitä biisejä jossain, vain katoavatko ne sinne jonnekkin unholaan ohjelman esityksen jälkeen, kuin itse rakennuksetkin?
Vellu:
suojelulauluille ei ole mitään “ammattimaista” lisäpäämäärää.
Pyrkimyksenä oli tehdä kohteista niin hyviä lauluja kuin vain suinkin mahdollista. (Sitä helpotti tietysti se, että sain olla valitsemassa kohteita.)
Ehkä lauluja tulee joskus levytettyäkin, nyt ainoat taltioinnit niistä ovat tv-sarjassa.
Kiits Jarkko musiikistasi. Toivottavasti teet “teemalevyn” suojelulauluista. Tähän asti kuulemani ovat olleet todella upeita
Kiitän kannustuksesta, Hanu hyvä.
Teemalevyä tai muuta suojelu-julkaisua toivon minäkin. Kiitos hienoista biiseistä anyway.
Kiitos kiittämästä.
Hauskaa lukea laulujen innostaneen.
Hienon biisin vetäsit tuosta yksinäisestä taiteilijasielusta siellä hänen asuinseudullaan. Mitä jäljellä olikaan hänen asumisistaan…huokaus. Värikäs persoona.
Kuitenkin…tunteikkaan laulun laitoit…kiitos sinulle.
Kun muutin Veklahteen 80-luvulla, tästä taiteilijasta varoiteltiin “kylähulluna”, joka kivittää lapsia. En tiedä mistä tämä käsitys oli tullut, mutta ehkä se kuvaa sen aikaisia asenteita ihmisiin, jotka eivät sopeudu samaan muottiin. Olin kerran kävelyllä Mehutiellä lasten kanssa, kun Elis tuli vastaan. Hän sanoi: “Sinä olet onnellinen ihminen, sinulla on kaksi lasta, minulla on vain yksi lasta.” Hänellä oli kädessään muurauslasta.
Marita.
Omat käsitykseni elämäntaiteilija Sinistöstä perustuvat toisen käden tietoihin, mutta pelkästään niiden perusteella koen poikkeuksellisen tapansa elää muistamisen arvoiseksi.
Jo pelkkä pyrkimyksensä “olla kaikkiin ja kaikkeen tyytyväinen” on siinä määrin vallankumouksellinen, että ainakin se sopisi muistaa näinä aikoina.
Hienoja lauluja on syntynyt taas tuohon suojele minua -ohjelmaan. Varsinkin Kiviset kukot ja Röykän sairaalasta kertova kappale ovat olleet vähintäänkin klassikkoainesta. Tahtoisinkin kysyä, kuinka kauan sinulla suunnilleen meni aina kirjoittaa yksi kappale ohjelmaan?
Hyvä show. Viimeinen jakso taisi jo tulla ulos. Melkeestään katsoin ohjelmaa vain odottaakseni uutta biisiä, eikä pettymystä tullut. Kiitos niistä. Olisi kyllä kiva kuunnella noitakin soitantoja levyltä.
Kiinnostaisiko taiteilijaa saada varhais vuosien soitantadokumentaaria? Joskus ysäriluvulla käsiini on kantautunut Mannosen Jannen kautta VHS kasetti teidän (YUP:n)vanhoja haastatteluja, takahuoneen toilailua jne. En ole viitsinyt ilman lupia noita julkaista tai näyttää missään.
“Migel”:
Valmistumisajat eivät olleet yhtäläisiä. Ainakin Nangun vankileiriä varten esiajattelemani suuntaviivat ja melodiikat pyyhkiytyivät turhina pois heti kun pääsin näkemään itse paikan, joten lauluntekoon ja harjoitteluun jäi vuorokauden verran. Toki siinä samalla kuvattiin kaikkea muuta, haastateltiin ihmisiä ja niin edelleen. Eli sävellys- ja sanoituspuuhaan ei montaa tuntia liiennyt.
Useimpiin lauluihin, kuten Kivisiin kukkoihin, ehdin perehtymään parina, kolmena erillisenä päivänä ja miettimään aiheistoa viikkoa tai kahta ennen itse kuvauksia, eikä silloin syntynyt tulipalokiirettä.
Kiitoksia, Pete.
“Muistelujakso” tulee vielä huomenna, siinä niputetaan yhteen suojelun tuloksia ja punnitaan koko prosessia.
YUP -aikojen vhs -tavaraa on omassakin kaapistossa ainakin yksi pahvilaatikollinen. Mistähän nauhoitteesta mahtaa olla kysymys; siis missä kaupungissa sitä on taltioitu jne.?
Mahdollisuudet ovat hyvät että omaat jo kyseisen kasetin. Mukana on vain lappu jonka on ilmeisesti itse Mannonen rustannut. Y.U.P. 94-96 otsikkona. Eri top 40 listoja, Jyrki vierailuja, Live mm. Kajaani -93, Oulu -94, Oulu -96, Vaasa -96, YUP – Special (PTV) + live Kuopio -94.
Noin kymmenen vuotta sitten tarkistin nauhan ja ei lappu valehdellut.
Hyviä jouluja ja vaihtuvaa vuotta.
Ylestä puheenollen, joskus suostuvat soittamaan soittolistojen ulkopuoleltakin jotain. Yöhitaissa toivoin hiljattain Kaikki me kuolemme pian, ja kappas – se soitettiin. Tosin täytyi toivoa pari kertaa. Soittolistat ovat tulleet Yleenkin, halusi tai ei. Vitsaus.
Soittolistoja
ja muitakin listoja on maailma puolillaan, mutta sen ei pidä antaa masentaa.
Jos miettisin lauluja tehdessäni, ovatko ne soveltuvia radioiden raameihin, en saisi aikaiseksi paljoakaan.
Onnekseni ymmärrän yleensä vasta laulun valmistuttua, että “hmm, tämä Hitlerin koirasta kertova uutukaiseni ei varmaankaan pääse soittolistoille,
koska aihe voidaan kokea liian haastavaksi.”