Ilkka -lehti ruotii mm. Poguesin koko levytyshistoriaa ja Koirien taivasta:
http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/kaikki-kelttifolkin-kauhukakaran-kolttosista-1.1543100
Aviisi, vahva ja tunnelmallinen:
http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2014&id=a12c870
Jylkkäri, pieni virstanpylväs, mainio levy:
http://www.jylkkari.fi/2014/01/pieni-virstanpylvas/
Aamuset: Vaihtelun vuoksi Leonard Cohen -vertaus:
Mesta.net, neljän tähden illallinen:
http://www.mesta.net/musa/arvostelut/
Rytmi, kaikki viisi tähteä ja itkuhälytys:
Keskisuomalainen, jonka lehtipainoksessa oli kuuleman mukaan 5 tähteäkin:
http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/levyt/jarkko-martikainen-koirien-taivas/1754770
Juha.
Ajattelinkin, että voisi käydä kertomallasi käänteisellä tavalla.
(Onhan osasta menneiden vuosien toivelaulujakin tullut sittemmin vähemmän toivottuja.)
Kaikkea hyvää koko pesueellenne, etenkin tanssijattarelle.
Ei-toivotut laulut on meidän perheessämme hyvin toivottu laulu. On ihmeellistä katsoa, kun 1,5 vuotiaan tyttäremme ilme kirkastuu alle sekunnissa kuullessaan juuri tämän kappaleen alkurytmit ja tanssi saa alkaa. Kertosäkeen tullessa kädetkin nousevat ilmaan ja pää menee pyörälle. Hänen tanssinsa on minun taivaani.
Kiitos jälleen hienosta levystä, jossa kerrotaan oikeasta elämästä.
Siltä se ainakin kuulosti! 🙂 Hienoa kuulla! Keep up a good work! Nähdään Turussa!
Ole hyvä, Jukka.
Kellariin mennessä ehkä jotain tarttui hihaan?
Seuraava levy on tarkoitus valmistaa joutuisammin, kun nyt on hyvä yhtyekin valmiina.
Kiitos uudesta levystä! Onko Göstan henki hypännyt kehoosi, kesäloma kellarissa, kappaletta tehtäessä? 😉 Toivottavasti ei tarvitse taas odottaa viittä vuotta seuraavaan… eihän sitä tiedä hengittääkö silloin enää.
Kiitos, että olet olemassa :).
Koirien taivas on elämänmakuinen levy, joka antaa uutta näkökulmaa arkeansa arvioiville kansalaisille. Se ei myöskään pyöri ainoastaan mollivoittoisissa suruissa, tarjoten vaihtoehdoksi myös toivoa ja inspiraatiota lyijysaappaisimmillekin tallustelijoista.
En rinnasta teitä kahta, tyyliltään omaleimaisia ja hienoja artisteja toisiinsa, mutta Gösta Sundqvistin ja sinut miellän taiteilijoina, joilla on poikkeuksellinen taito kuvailla eloamme samaistumista aikaansaavalla otteella. Göstan tapauksessa pitäisi kuitenkin käyttää mennyttä muotoa ”oli”, hän lähti keskuudestamme aivan liian aikaisin … jatka sinä, Jarkko, pitkään tai ainakin niin kauan kuin musiikinteko sinusta itsestäni parhaimmalta tuntuu.
(Yksi hieno yhtymäkohta teilläkin kahdella artistilla kuitenkin on: Tämä vaikea elämä -niminen kappale, joka kertoo vaikeasta elämästä, kuitenkin täysin eri vinkkeleistä käsin tarkasteltuna. 🙂
Teemu,
”upea” on tässä tapauksessa mieluisa määre, ja Samaella oli suuri ansio sovituksiin.
Kiitos upeasta levystä. Liekö Samaen myötävaikutusta upeat, yksinkertaisen tyylikkäät sovitukset?
En ole yllättynyt riemuitsevista ja ylistävistä sanoista.Olethan Jarkko vaan niin TÖRKEEN Hieno ja taitava!!!!!!Kajaanissa tavataan 😉